Suomi. Pohjoismaassa, jossa suurin osa ihmisistä tupakoi, nuuska on laitonta ja sähkösavukkeita säännellään kuin savukkeita. Millaista on olla vejp-käyttäjä Suomessa? Onko mahdollista käyttää sähkösavukkeita maassa, jonka hallitus tekee kaikkensa estääkseen sen?
Vejpkollen tapasi Jari Ollikan, vejperin ja kuluttajajärjestö Vapers Finlandin tiedottajan.
Itse asiassa ensimmäinen asia, jonka huomaan, kun katselen ympärilleni Helsingin asemalla, on tupakansavun haju. Se voi olla sattumaa, mutta se on silti hieman symbolista. Suomi on vuodesta 2016 lähtien ottanut kovan linjan kaikkia tuotteita vastaan, jotka kilpailevat savukkeiden myynnin kanssa. Ei ole yllättävää, että tämä on vaikuttanut tilastoihin. 12-14 prosenttia suomalaisista tupakoi edelleen, kun Ruotsissa vastaava luku on 6 prosenttia ja Norjassa 10 prosenttia.
Tuodut nuuskat ja kertakäyttömallit
Nuuskan myynti on kielletty EU:n lainsäädännössä, sähkösavukkeiden ja e-nesteen makuja on rajoitettu voimakkaasti, ja nikotiinipussit ovat olleet tähän asti kiellettyjä. äskettäin säännelty lääkkeinä. Samaan aikaan sekä nuuskan että nikotiinipussien käyttö on suhteellisen yleistä. Noin 9 prosenttia suomalaisista käyttää Ruotsista tuotua nuuskaa. Erityisesti sähkösavukkeiden käyttö, erityisesti kertakäyttömallit, on lisääntynyt merkittävästi nuorten keskuudessa - aivan kuten missä tahansa muussakin maassa.
Tienpitäjä 12 vuoden ajan
Jari Ollikka nyrpistää nenäänsä hieman, kun puhumme nikotiinipusseista ja kertakäyttötuotteista. Tapaamme asemalla tänä koleana kevätpäivänä Helsingissä. Onko se todella niin paha? Ei, se voi johtua siitä, että aurinko kirvelee silmiäni, ajattelen, en aivan selvästi. Mutta kuitenkin.
Hän sanoo lopettaneensa tupakoinnin vuonna 2011. Ja se tapahtui pienen egokynän ja lähikaupasta saadun vahvan nikotiinimehun avulla - se oli silloin, 12 vuotta sitten, uusinta, mitä sähkösavuketeknologia pystyi tarjoamaan.
"Alussa epäröin hieman tupakoinnin ja vejpa:n välillä. Mutta kun löysin hyvän vejp:n ja hyvän maun, olin lopettanut savukkeiden käytön", hän sanoo.
Ennen EU:n sääntöjen voimaantuloa
Vaping-tuotteita ei tuolloin säännelty juuri missään päin maailmaa, eikä Suomi ollut poikkeus. Vuonna 2014 EU yritti tehdä nikotiinipitoisesta e-nesteestä lääkkeen. Komissio ei onnistunut, kun suuri joukko käyttäjiä sai äänensä kuuluviin parlamentissa. Sen sijaan EU siirsi sähkösavukkeet ja e-nesteet uuteen tupakkatuotedirektiiviin (TPD), joka oli valmis sääntelykehys vuonna 2016.
Välitön makukielto
Silloin suomalaiset tupakanvastaiset aktivistit iskivät. Sen sijaan, että e-nesteestä tehtäisiin lääke (alkuperäinen suunnitelma sekä EU:ssa että esimerkiksi Ruotsissa), oli syntynyt "suunnitelma b". Suunnitelma oli nimeltään "makukielto". Ja pian kävi selväksi, että Suomi olisi ensimmäinen maa EU:ssa, joka ottaisi tällaisen kiellon käyttöön.
"Kun EU laati TPD-sääntönsä, täällä Suomessa käytiin aggressiivista keskustelua. Eikä se ollut kovin mukavaa meille vejp:läisille. Emme saaneet paljon sananvaltaa", muistelee Jari Ollikka.
Pitäisi maistua savukkeilta
Perusteluna oli, että turvallisemmat nikotiinituotteet ja tupakoinnin lopettaminen ovat asioita, jotka lääkeyritysten pitäisi patentoida - eivät pienyritysten ja tupakkayhtiöiden. Ja se riitti Suomen eduskunnan enemmistön mielestä. Niinpä TPD:n tullessa Suomessa voimaan päätettiin rajoittaa mahdollisuutta maustaa sähkösavukkeiden e-nestettä millä tahansa. Niitä sai myydä vain "ominaismausteilla"". Ja koska perustelujen mukaan sähkösavukkeet olivat oikeastaan vain savukkeita, joiden etuliitteessä on jostain syystä "e", myös niiden maku olisi "ominainen".
"Kuten tupakka, toisin sanoen. Täysin loogista heidän maailmassaan", sanoo Jari Ollikka, selvällä sarkasmilla.
Monista tuli tupakoitsijoita - jälleen
"Viranomaiset eivät ole koskaan määritelleet, mikä on 'tupakan maku'. Vielä vähemmän ne ovat osoittaneet pienintäkään kiinnostusta valvoa nykyisin markkinoilla olevia sähköisiä mehuja. On kuin tarkastajille riittäisi, että jotain kutsutaan 'tupakan mauksi'", sanoo Jari Ollikka kun keskustelemme arkipäivän buffetissa ravintolassa Helsingin keskustassa.
"Meille vejped-käyttäjille se merkitsi sitä, että kaikki sähköiset mehut, joihin olimme tottuneet, katosivat kaupoista. Monet lopettivat vejpa ja palasivat tietysti takaisin savukkeiden pariin. Jotkut saattoivat siirtyä sen sijaan nuuskaan. Toiset taas alkoivat sekoittaa omia e-mehujaan", sanoo Jari Ollikka.
Makujen uudet markkinat
Tee-se-itse-ratkaisusta tuli nopeasti perusta "uusille" markkinoille Suomessa. Perusnesteet, propyleeniglykoli ja glyseriini, alkoivat tulla myyntiin kätevissä pakkauksissa, ja makuaineet ja nikotiini myytiin erikseen.
"Aromiaineita ei kuitenkaan saanut myydä tai markkinoida "sekoitettavaksi e-nesteeseen". Lain rikkomisen välttämiseksi ne merkittiin "leivontaan" tai "elintarvikelisäaineiksi". Aivan kuten muissakin maissa, meillä on nikotiinikartioita, joissa on 20 mg millilitrassa. Ostamme kaiken erikseen ja sekoitamme sen kotona. Se ei ole vaikeaa - mutta minua käy sääliksi niitä tupakoitsijoita, jotka eivät voi siirtyä savukkeista sähkösavukkeisiin ilman, että he joutuisivat selvittämään kaiken tämän", sanoo hän. Jari Ollikka.
Kaksi prosenttia vejpar
Makukiellosta huolimatta aktiivisten vejp-aktiivien osuus on Suomessa noin kaksi prosenttia. Suunnilleen sama kuin Sveirgessä. Mutta ennen heitä oli enemmän, sanoo Jari Ollikka, joka on toiminut pitkään kuluttajajärjestö Vapers Finlandissa.
"Meitä oli paljon enemmän ennen kieltoja. Järjestö sai tukea yrityksiltä, jotka antoivat alennuksia jäsenille. Kun tämä katosi, kiinnostus väheni ja menetimme jäseniä."
Verkko-ostosten kieltäminen
Makukielto ei kuitenkaan ollut vejpningin suuri tappaja Suomessa, sanoo Jari Ollikka. Lisää kieltoja odotti kulman takana.
"Maustaminen on melko helppoa korjata itse, sillä me vejp:n jäsenet olemme innovatiivisia. vejp-tuotteiden laajamittainen kielto myydä tuotteita verkossa oli kuitenkin se, mikä todella hankaloitti asioita. Aikaisemmin pystyimme ostamaan tuotteitamme internetistä, muista maista tai paikallisista vejp-liikkeistä. Kun tämä poistui, tiedän, että se oli viimeinen pisara monille vejp:n käyttäjille. Miten joku, joka ei asu lähellä vejp-myymälää, saisi uuden modin, varaosat ja niin edelleen. Kuulin ihmisten sanovan: "Ajelen kunnes modi hajoaa, sitten varmaan alan taas polttaa".
Aloittelijoihin vaikutti
Online-kiellon jälkeen ei jäänyt paljon markkinoille, erityisesti aloittelijoille, sanoo Jari Ollikka.
"Ostin ensimmäisen sähkötupakkani lähikaupasta. Mutta he myyvät nyt vain tupakkayhtiöiden pod-järjestelmiä. Jos haluat hyvää tavaraa, sinun on asuttava lähellä fyysistä vejp-kauppaa. Se toimii suurkaupungeissa, mutta ei maaseudulla", sanoo Jari Ollikka.
Kiellon riitauttaminen
Tästä huolimatta useat vejp-liikkeet ovat pitäneet ovensa auki. Mutta tämäkin näyttää muuttuvan. Tätä kirjoitettaessa tuomioistuin päättää parhaillaan, saako vejp-myymälä, eli myymälä, joka tavallisesti myy sähkösavukkeita ja e-nesteitä, mainostaa makuja lainkaan. Viranomaiset perustelevat asiaa melko suoraan: JOS vejpshop myy makuja (jotka EIVÄT ole niin sanottuja "tupakan makuja") - se tekee sen tarkoituksenaan, että asiakas valmistaa niistä e-nestettä. Siinä tapauksessa kyseessä olisi rikos. Hankala asia on tietysti se, että tämä EI päde, jos "tavallinen" kauppa myy samaa tuotetta.
"Me kaikki odotimme, että tämä tapahtuisi lopulta", sanoo Jari Ollikka. "He haluavat todella päästä eroon vejpingistä."
Tienvarsikaupat suljettu - VG:n vero
Samaan aikaan veroviranomaiset ovat alkaneet lähettää laskuja vejp-yrityksille, jotka myyvät perusnesteitä propyleeniglykolia ja glyserolia. Perustelut ovat samat. Jos nesteet on tarkoitettu e-nesteen sekoittamiseen, niitä pitäisi myös verottaa e-nesteenä. Yritys FinnVape - joka vei makuaineasiaa korkeimpaan oikeuteen - ei pystynyt maksamaan veroviranomaisten lähettämää valtavaa laskua - taannehtivaa veroa tuhansista litroista perusnestettä. Konkurssi seurasi pian sen jälkeen.
"Finnvape oli yritys, joka uskalsi haastaa valtion makujen suhteen. Ja valtio lopetti sen liiketoiminnan. Se ei tunnu ihan oikealta", sanoo Jari Ollikka, hieman surullinen, mutta ei täysin eronnut.
Aromien erikoisliikkeet
Juomme kupin kahvia illallisen jälkeen, kun hän näyttää meille äskettäin löytämänsä verkkosivuston: "aromien" erikoisliikkeen.
"Leivo keksejä, mausta kuin ammattilaiset!" lukee otsikossa. Tavallaan.
Hän virnistää hieman.
Kun katson sivustoa, logoja, tuotemerkkejä ja symboleja makupulloissa, ymmärrän, mistä on kyse: nämä ovat tunnettuja e-mehujen tuotemerkkejä, jotka esitellään tuotteina, joita voi "sekoittaa kakkuun tai juomaan". Ne eivät tietenkään ole makuja, jotka on "tehty" juomien maustamiseen - vaikka teknisesti niin voi tehdä. Näin vejp-asiakkaat voivat saada haluamiaan makuja e-nesteisiinsä.
Pöydän alla, pilke silmäkulmassa, yhdeltä vejparelta toiselle.
"He eivät ymmärrä, mitä tekevät"
"Suomen poliitikot eivät tienneet silloin eivätkä nytkään, mitä he säätivät. Näin sen sijaan kävi. Ongelma järjestelmässä, jota itse asiassa pannaan täytäntöön, on se, että jotkut käyttäjät saattavat saada sen käsityksen, että vejpa voi käyttää mitä tahansa makua. Että voit ostaa kaupasta minkä tahansa "kakkumakua" ja sekoittaa siihen e-mehua. Se on kirjaimellisesti tappavaa, varsinkin jos aromit ovat öljypohjaisia eivätkä vesiliukoisia. vejp-kauppa ei koskaan myisi tällaisia tuotteita - mutta ne ovat nyt lopettaneet toimintansa", sanoo Jari Ollikka.
Kertakäyttöiset höyrystimet ja purutupakka
Sähkösavukkeita, mutta myös savukkeita haastavia vaihtoehtoisia nikotiinituotteita, vastustetaan Suomessa edelleen voimakkaasti. Siitä huolimatta näiden tuotteiden käyttö kasvaa Suomessa siinä missä muissakin maissa. Kertakäyttömallit ovat suosittuja nuorten keskuudessa, samoin valkoinen nuuska, nikotiinipussit. Kysyn, huomaako hän sen?
"Ei, ei oikeastaan. Snus on täällä Suomessa jo iso juttu, ja voimme tuoda sitä omaan käyttöön. Voit myös ostaa "purutupakkaa" - nuuskan muunnelmaa, jota pitää pureskella hieman ennen kuin se menee huulen alle. Mutta kertakäyttömalleja ei näe kovin usein vanhempien ihmisten keskuudessa, eikä tietenkään koskaan kaupoissa. Siellä on vain savukkeita." sanoo Jari Ollikka.
Ennen kuin eroamme, kysyn, näkeekö hän "kirkkautta" tulevaisuudessa. Hän virnistää jälleen.
"Ei oikeastaan", hän sanoo ja puhaltaa pilveä aukion ylle, lähinnä kuvan vuoksi.
