Nikotiinia, modeja ja säiliöitä ei saa markkinoida, mutta pikatäytteille näytetään vihreää valoa.
Sähkösavukkeiden markkinointikielto johtaa usein väärinkäsityksiin. Mitä se todella tarkoittaa? Vejpkollen keskusteli Ruotsin kuluttajaviraston lakiasiainpäällikkö Emma Hedgen kanssa.
Ruotsissa on kiellettyä mainostaa nikotiinia ja sähkösavukkeita. Kielto tarkoittaa myös sitä, että klassiset käynnistyssarjat sekä modit ja säiliöt ovat kiellettyjä kauppojen mainoksissa.
Vaikka laki on ollut voimassa kolme vuotta, tuoteryhmien väliset erot ja tavaroiden epäselvät määritelmät ovat kuitenkin tehneet yrityksille hankalaksi tietää, mitä on oikeastaan oikein ja väärin. Lisäksi laissa on poikkeus, joka sallii tuotteiden jonkinasteisen altistumisen. Poikkeus, joka johtaa väärinkäsityksiin, sanoo Ruotsin kuluttajavirasto.
"Suoraan sanottuna kaikki yritykset eivät ole täysin tietoisia säännöistä", sanoo Emma Hedge, Ruotsin kuluttajaviraston kansanterveyteen erikoistunut lakimies, Vejpkollen:lle.
Vain neutraalit kuvaukset
Tietoisuuden lisäämiseksi Ruotsin kuluttajavirasto on nyt virallisesti julkaistu erityisneuvonta siitä, miten yritysten olisi noudatettava lakia. Emma Hedgen mukaan on tärkeää tunnustaa, että suurin osa markkinoinnista tapahtuu on periaatteessa kielletty.
"On itse asiassa helpointa kääntää asia toisin päin ja aloittaa siitä, mitä yritykset voivat itse asiassa tehdä ja mitä poikkeus oikeastaan tarkoittaa. On sallittua näyttää kyseiset tuotteet kuvineen ja kuvauksineen myynnin yhteydessä verkkosivustolla, mutta vain siellä. Kuvausten on oltava neutraaleja, esimerkiksi teknisluonteisia tai makuihin liittyviä, ei muuta. Sen lisäksi mitään muuta ei oikeastaan sallita", Emma Hedge sanoo.
E-sikareiden bannerit eivät ole sallittuja
Laissa säädettyä poikkeusta sovelletaan siis vain yrityksen verkkosivustolla ja vain suoraan oston yhteydessä. Linkki ostokseen on tärkeä. Niin sanotut tahmeat bannerit, jotka johtavat säänneltyyn tuotteeseen, ovat siis myös kiellettyjä. Sama perustelu koskee sosiaalista mediaa, kuten Facebookia ja Instagramia. Säänneltyjen tuotteiden markkinointi ei ole lainkaan sallittua, ei yritysten omilla sivuilla eikä suljetuissa ryhmissä.
Kielto koskee myös "osatekijöitä".
Kielto koskee nikotiinin lisäksi myös itse sähköistä savuketta, kuten säiliötä, suukappaletta ja muita "komponentteja".
"Meidän mielestämme 'komponentit' ovat sitä, mitä yritys markkinoi osana sähkösavuketta. Määrittely voi kuitenkin olla vaikeaa esimerkiksi akun tapauksessa. Sitä voidaan nimittäin käyttää johonkin muuhun, kuten taskulamppuun. Meillä ei kuitenkaan ole vielä oikeuskäytäntöä, ja on mahdollista, että haemme tulevaisuudessa tukea oikeuden päätöksistä. Emma Hedge.
Tehkää tietä nikotiinittomalle
Ruotsin kuluttajavirasto korostaa kuitenkin, että kielto ei koske nikotiinittomia sähköisiä mehuja. Tämä tarkoittaa sitä, että yritykset voivat mainostaa verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassaan shortfill-tuotteita eli e-mehuja, joissa asiakas voi valita, lisätäänkö niihin nikotiinia vai ei. Tämä on yleinen tuote vejp-myymälöissä, ja sitä esitellään usein mainoksissa sekä verkkosivustoilla että niiden ulkopuolella. Ja se on Ruotsin kuluttajaviranomaisen mukaan täysin ok.
"Tupakkalaki ei nykyään sääntele lyhytpakkauksia. Ne kuuluvat kuitenkin tavanomaisten markkinointilakien soveltamisalaan, eivätkä ne saa olla harhaanjohtavia. Se, että mainoksessa lukee "shake n vape" tai "shortfill", ei riitä. Suosittelemme "Nicotine Free" tai vastaavaa", sanoo Emma Hedge.
Blogit ovat sallittuja - luultavasti
Kuluttajavirasto tutkii myös muita yritysten altistumiseen liittyviä näkökohtia. Verkkosivuston itsenäisissä teksteissä ei saa viitata raportteihin tai artikkeleihin, jotka edistävät tuotteiden myyntiä verkkosivustolla. Kysymys on siitä, kuinka pitkälle kielto ulottuu.
Voiko vejpningiin liittyviä tutkimus- ja terveyskysymyksiä koskevia tekstejä julkaista kauppojen verkkosivuilla?
"Tämäntyyppinen teksti ei ole yleisesti kielletty. Sanomalehtiartikkeleihin tai esimerkiksi viranomaisiin viittaava teksti on sallittu. Kunhan teksti tai se, mihin siinä viitataan, ei sisällä mainontaa tai yksittäisten tuotteiden myynnin edistämistä. Mutta tämäkin on hieman harmaata aluetta. Tarkastelemme jokaista yksittäistä tekstiä ennen kuin teemme päätöksen. Ratkaisevaa on tekstin tarkoitus - onko sen tarkoitus olla markkinointia vai ei? Se on ehkä testattava oikeudellisesti, ennen kuin tiedämme, miten se on lain mukainen.
Ratkaisut ennen konfliktia
Tänä vuonna Ruotsin kuluttajavirasto käyttää 1 000 tuntia sen tarkistamiseen, noudattavatko yritykset lakia. Mutta mukaan Emma Hedge keskitytään ensisijaisesti ratkaisuihin eikä rangaistuksiin.
"Olemme ennen kaikkea kiinnostuneita vuoropuhelusta ja pyrimme vapaaehtoisiin korjauksiin. Yrityksille annetaan mahdollisuus muuttaa markkinointiaan ja toivottavasti saada se kuntoon. Vasta kun huomaamme, että tämä ei ole mahdollista, voimme päättää mennä oikeuteen." sanoo Emma Hedge Vejpkollen:hen.
